Lentokentän historia

Porin lentokenttä valmistui alkusyksystä 1939, siirtyen heti talvisotaan alettua puolustusvoimien käyttöön. Porin sodanaikaiset ilmapommitukset vaikuttivat merkittävästi suunnitelmiin lentokentän osalta ja alun perin siviili- ja rahtiliikenteelle suunnitellusta kentästä tehtiin sotilastukikohta, jonne valmistui välirauhan aikana muun muassa parakkeja, kasarmi ja autotalli.

Kun Suomi liittyi Saksan hyökkäykseen Neuvostoliittoa vastaan kesäkuussa 1941, useiden suomalaisten lentokenttien käyttöoikeus myönnettiin saksalaisille. Vaikka Pori ei ollut osa alkuperäisessä sopimuksissa mainittuja lentokenttiä, se nousi neuvotteluiden osaksi pohdittaessa lentokoneiden huollollisia kysymyksiä. Pori oli sijainniltaan otollinen etsittäessä paikkaa Pohjois-Norjassa ja Suomessa toimineen Luftflotte 5:n huoltokentäksi, sillä kaupunki oli etäällä sotatoimialueesta ja sijaitsi pitkään sulana pysyneen Mäntyluodon sataman ja rautatieyhteyksien ulottuvissa.

Näin ollen Poriin perustettiin 17. heinäkuuta 1941 kenttälentovarikko, josta käytettiin nimitystä Feldluftpark 3/XI Pori tai lyhyemmin FLP-Pori. Porin lentotukikohdan tehtävänä oli vastata saksalaisten Pohjois-Norjaan ja Suomeen ryhmitettyjen lentoyksiköiden varaosapalvelusta, suurista huolloista, vauriokorjauksista, lentokalustotäydennyksestä ja kaluston vaihdosta. Saksalaiset aloittivat lentokentän alueella mittavan rakennushankkeen, jonka myötä lentokenttien kiitoteitä kehitettiin ja alueen ympäristöön valmistui lähes 300:n rakennuksen lähiö.

Saksalaisten aika Porissa tuli päätökseen, kun Suomi katkaisi suhteensa Saksaan 2. syyskuuta 1944 Neuvostoliiton kanssa tehdyn sopimuksen seurauksena ja saksalaisille annettiin käsky poistua Suomesta. Porista saksalaiset poistuivat 14. syyskuuta, jättäen perässään ilmoituksen kentän tuhoamisesta ajastetuin räjähtein. Illalla 15. syyskuuta alkaneet räjähdykset tuhosivat kaiken kaikkiaan 33 saksalaisten ja yhdeksän suomalaisten rakennusta, minkä lisäksi räjähdyksen paineaalto tuhosi tuhansia ikkunalaseja lentokentän lähistöllä.

Sodan jälkeen lentokentän tulevaisuudesta oli pitkään epäselvyyttä, sillä Porin kaupunki toivoi kentän siirtämistä toisaalle, mutta puolustusvoimat halusi pitää sen käytössään. Vuonna 1962 osapuolien välille syntyi sopimus kentän kehittämisestä lentotoiminnan tarpeisiin. Sopimusta seurasi lentokentän perusteellinen korjaus, jonka päätteeksi myös lentokentän sodanaikainen lentoasemarakennus päätettiin purkaa uuden asemarakennuksen tieltä.

Lentokenttäalueen lounaispuolisen metsän siimeksessä sijainneet saksalaisten rullaustiet ja sirpalesuojat jäivät sodan jälkeen vaille käyttöä, kunnes alueesta muodostui 1950-luvun lopulla osa Porin metsäksi nimettyä ulkoilu- ja virkistysaluetta. Vuonna 2002 alue suojeltiin osana Porin kansallista kaupunkipuistoa, minkä yhteydessä metsäalueen sodanaikaiset rakenteet rinnastettiin muinaismuistolain rauhoittamiin kohteisiin.


Palaa myöhemmin saadaksesi uusinta tutkimustietoa muun muassa seuraavista aiheista!

Saksalaiset Porissa

Ilmatorjunta

Porin pamaus

Ylätunnisteen kuva: Porin lentokentän rakennustyöt 15.2.1939. Puolustusvoimien kuva-arkisto.